|
|
|||
|
23.10.2010 - 15:19
Hetki, Ikuisuus, Silloin, nyt ja aina *** Helmikuu 2010: Nostan pienen pahvilaatikon ylähyllyltä ja menen istumaan sängylle. Avaan hellästi pahvilaatikon kannet. Sinä katsot minua suljetuin silmin. Siinä kuvassa, jossa vilkutat minulle. Lasken kaikki viisi sormeasi. Taas kerran. Minulla on niin ikävä sinua, ajattelen. Katson sinua. Vedän syvään henkeä. Katson. - Kultaseni... Olet niin kaunis, tyttäreni. Minä muistan sinut. Olethan nytkin sydämessäni. Ja tulet olemaan. Aina. Annan hennon suukon kuvallesi. Katson sinua kyynelien sumentamin silmin. Katson. Vedän syvään henkeä. - Minä muistan sinut, vaikka sinulle syntyisikin pikkusisko tai -veli. Painan kuvasi vasemman rintani päälle. Itken. Ilosta ja ikävästä. Molemmista. Mutta vihdoin hieman enemmän ilosta. Meille on annettu toinen mahdollisuus ja sydämessäni tiedän, että sinä iloitset hänestä kanssani. Isosiskon ylpeydellä. *** Lokakuu 2010: Istun tietokoneella ja kirjoitan. Makuuhuoneessa, rakkaan mieheni vieressä, pieni uusi ihminen tuhisee rauhallista unta. Unessa hän äännähtää herkästi ja kaikki aistini tarkentuvat häneen. Mietteet päässäni pysähtyvät ajatukseen: Minä olen vihdoinkin ihan oikeasti Äiti.
|
Kirjoittaja
EmmyAurora Minä haluaisin tulla äidiksi. Joskus. Minun piti tulla äidiksi. Tämä blogi on ajatuksia oman lapsen ikävästä - menettämisestä ja haaveista. emmyauroran(at)gmail(piste)com
Blogipohja
Elegian Puvustamosta pienin muutoksin. Kiitos Mikaela
Inte ett + i sikte... (28.2.2010) Kiitos monelle
Eileithyian matkassa (1.9.2010) Sydänjää (2.9.2010) Kun haikara lentää ohi - Mafalda (5.9.2010) takussa (8.9.2010) Matkan varrelta - Muumi (9.9.2010) Kiitos Nelly ja Anna
|
||
Siis onnea ihan hirmuisen paljon koko perheelle ja uudelle elämälle! <3
Itsellä yritystä parisen vuotta ja yksi keskenmeno takana. Parempaa huomista odotellessa..
Blogisi on ihana ja antanut voimia myös minulle, kiitos että olet jaksanut kirjoittaa ajatuksesi tänne!
Ja ihania hetkiä vauvan kanssa!
Olen useasti huomannut kommenttejasi muissa blogeissa ja monesti pohtinut, että mitähän teille kuuluu. Täällä blogissa olen välillä käynyt kurkkimassa, että olisiko päivityksiä tullut.
Ja nyt! Aivan mahtavaa! Olen todella iloinen puolestanne! :)
Ihanaa vauvan tuoksua ja tuhinaa sekä kaikkea hyvää jokaiseen päiväänne!
*Halaa*
En tiedä miksi yhä käyn täällä, viikottain tai ainakin kuukausittain. Olen käynyt, vaikkei uusia postauksia ole. Ja nyt tällaisia uutisia, ihanaa! Kaikkea hyvää koko perheellenne, rakas blogisiskoni :)
Vihdoinkin tarinasi sai onnellisen lopun ja uskon, että pikkuinen enkelisi suojelee pikkusisarustaan ja katsoo, ettei mitään pahaa pääse tapahtumaan.
Olen monesti huomannut kommenttejasi toisten blogeissa ja aina tuolloin miettinyt kuinka tarinasi on jatkunut ja toivonut parasta...ihanaa, että mäin kävi.
Onnea ja iloa vauvantuoksuiseen arkeen...